Maat, joissa on pahimmat koulutusjärjestelmät

Valtion menot koulutukseen osana BKT: tä ovat osoitus siitä, kuinka tärkeitä valtioita on koulutuksen kannalta budjettihuollossaan. Tämä luku saavutetaan summaamalla kaikkien julkisten ja yksityisten koulutukseen liittyvien julkisten menojen kokonaismäärä. Tämä ei koske ainoastaan ​​opetuspalveluja, vaan se sisältää myös kaikki opiskelijoille tarjottavat lisäpalvelut, ja myös koulutuslaitosten tekemät tutkimukset voidaan sisällyttää. Epäilemättä suuri painoarvo koulutuksen menojen tekemiseen osoittaa sosiaalisen ja taloudellisen kasvun, sillä se lisää yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden kehitystä ja edistää sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämistä. Monet maat ovat kuitenkin osoittaneet paljon valvontaa aliarvioimalla koulutuksen merkitystä ja näin ollen eivät pysty investoimaan riittävästi koulutusinfrastruktuureihinsa.

Päiväntasaajan Guinean taloudellinen eriarvoisuus

Maa, jolla on alhaisimmat koulutusmenot suhteessa BKT: hen, CIA: n World Factbookin mukaan on Päiväntasaajan Guinea, jonka koulutusbudjetti on vain 0, 6 prosenttia suhteessa BKT: hen. Tämä luku on erityisen alhainen, kun otetaan huomioon, että maan bruttokansantuote asukasta kohden on paljon korkeampi kuin minkä tahansa sen Saharan eteläpuolisen Afrikan naapurin. Vaikka koulutusjärjestelmän katsottaisiin olevan parempi sellaisessa maassa, jossa BKT on niin korkea, hallitusta arvostellaan usein kiistanalaisista menokäytännöistä ja tulojen eriarvoisuus on melko korkea. Koulutusjärjestelmään tehtävien investointien puute on johtanut ylikansoituneisiin, vajaakuntoisiin kouluihin, joissa on vähän oppimateriaaleja ja opettajia, jotka valittavat, että he eivät saa palkkaa. Vaikka koulunkäynti on pakollista kaikille 6–18-vuotiaille lapsille, hallitus ei pakota pakollista koulutusta koskevia lakeja. Tuloksena on, että yli neljäsosa ilmoittautuneista lapsista ei käy koulussa. Tämän lisäksi naisilla on valtava syrjintä koulutusmahdollisuuksien suhteen, mikä lisää lukutaidottomuutta 27 prosentissa yli 15-vuotiaiden naisten keskuudessa. Julkisten koulujen huonojen olosuhteiden vuoksi yksityiskoulujen määrä on yleensä kasvussa, mutta rahoituksen ongelmat ovat edelleen olemassa, ja laajeneva nuorten väestö lisää vain taakkaa.

Etniset konfliktit Burmassa

Burma (Myanmar) on toiseksi suurin BKT: stä alhaisimpien koulutusmenojen joukossa, ja sen koulutusbudjetti on 0, 8 prosenttia suhteessa BKT: hen. Sotilaallinen järjestelmä on johtanut tehottomaan koulutusjärjestelmään, jossa keskiasteen jälkeinen koulutus on lähes olematon. Vielä huolestuttavampi, vakiintunut köyhyys on toinen suuri este, kun on kyse pääsystä jopa peruskouluihin ja lukioihin. Hallituksen tekemät sosiaaliset leikkaukset yleensä ovat johtaneet kustannusten kasvuun, jonka kukin perhe on joutunut maksamaan lapsistaan ​​koulutuksen saamiseksi, sillä pääasiallinen keino rahoittaa tällaisia ​​ovat siirtyneet veroista maksamatta oleviin maksuihin ja hyväntekeväisyyteen. Etninen konflikti on tehnyt erityisen vaikeaksi etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten osallistua kouluun Burmassa. Yrittäessään "ihanteellisia" Burman arvoja opiskelijoille hallitus pyrkii rajoittamaan vähemmistöjen kykyjä hyödyntää koulujärjestelmää. Noin kolme neljäsosaa Burman lapsista jää pois koulusta ennen viidennen asteen saavuttamista.

Alarahoitettu koulutus Keski-Afrikan tasavallassa

Keski-Afrikan tasavalta (CAR) on toinen maa, jossa koulutusjärjestelmä on surkea verrattuna maailmanlaajuisiin normeihin. Hallituksen menot koulutukseen ovat vain 1, 2 prosenttia suhteessa BKT: hen, mikä tarkoittaa huonoa koulutusjärjestelmää, koulujen sulkemisen, palkkaamattomien opettajien ja oppilaiden, joilla ei ole liian usein koulutettuja materiaaleja, sulkeminen. Nämä tekijät ovat edesauttaneet hyvin alhaisia ​​osallistumisprosentteja myös opiskelijoiden keskuudessa. CAR-koulujärjestelmässä tarvitaan kiireellisesti kuntoutusta ja parempaa opetus- ja oppimateriaalien tarjoamista opiskelijoille, mutta jatkuva siirtyminen sen kansan keskuudessa ja maan heikko infrastruktuuri ja turvallisuus ovat merkittäviä esteitä, jotka haastavat tällaisten aloitteiden etenemistä.

Merkittäviä muita ja Monacon Paradoxia

Muut maat, joiden koulutusmenot ovat pienin osa BKT: tä, ovat Sambia (1, 3%), Monaco (1, 6%), Sri Lanka (2%) ja Georgia (2, 7%). Monaco ja Liechtenstein ovat merkittäviä poikkeuksia, joita mainitaan artikkelissa, sillä näillä mailla on todella vahvat koulutusjärjestelmät, jotka keskittyvät opiskelijoiden menestykseen. Näissä tapauksissa koulutusmenot suhteessa BKT: hen ovat alhaiset vain siksi, että maassa on hyvin korkea BKT henkeä kohti.

Sen kääntäminen

Kaikkien hallitusten olisi ymmärrettävä, että vahva koulutusjärjestelmä on vahva yhteiskunta. Koulutukseen sijoittaminen takaa paremman tulevaisuuden kaikille maille, sillä perusihmisoikeuksien kunnioittaminen alkaa usein parhaiten alhaalta, jolloin lasten aseman parantaminen koulussa ja muualla on hyvä paikka aloittaa. Aivan kuten muutkin maat ovat osoittaneet, luettelomme saaneet maat voivat parantaa maailmanlaajuista asemaansa siirtämällä resursseja yhä enemmän väestön koulutukseen.

Koulutusmenot suhteessa BKT: hen maittain

• Näytä tiedot:
• Lista
• Kartoittaa

arvo	Maa	BKT: n prosenttiosuus koulutukseen
1	Päiväntasaajan Guinea	0, 7%
2	Myanmar	0, 8%
3	Keski-Afrikan tasavalta	1, 2%
4	Sambia	1, 3%
5	Yhdistyneet Arabiemiirikunnat	1, 3%
6	Monaco	1, 6%
7	Libanon	1, 6%
8	Liberia	1, 9%
9	Sri Lanka	2, 0%
10	Eritrea	2, 1%
11	Liechtenstein	2, 1%
12	Guinea-Bissau	2, 1%
13	Dominikaaninen tasavalta	2, 2%
14	Libya	2, 3%
15	Irak	2, 3%
16	Pakistan	2, 4%
17	Zimbabwe	2, 5%
18	Qatar	2, 5%
19	Antigua ja Barbuda	2, 5%
20	Kongon demokraattinen tasavalta	2, 5%
21	Chad	2, 6%
22	Peru	2, 6%
23	Kambodza	2, 6%
24	Sierra Leone	2, 7%
25	Georgia	2, 7%