Maailman kaupungistuneimmat maat
Aikojensa jälkeen useimmat maailman kansat ovat asuneet maaseudulla. Jo 1950-luvulla vain noin 30 prosenttia koko maailman väestöstä asui kaupunkialueilla. Seuraavien 50 vuoden aikana määrä oli kasvanut 17% uuden vuosituhannen aamulla. Suuntaus jatkuu edelleen, sillä kaupunkialueilla asuvien maailman väestön prosenttiosuus ennustaa koskettavan 60 prosentin merkkiä vuoteen 2025 mennessä nykyisten arvioiden mukaan. Oli aika, jolloin kaupungistuminen tapahtui pääasiassa kehittyneissä maissa, mutta nykyään kehitysmaissa esiintyy yhä nopeampaa kaupungistumista. Tämä on tapahtunut huomattavasti positiivisena muutoksena valituissa maissa, kun taas toisissa se on pysynyt samana. Vaikka kaupungistumisen suuntaukset saattavat tuntua hieman sumealta, yritämme auttaa sinua ymmärtämään sen syyt paremmin ja olisitko huolissasi näistä noususta kaupungeissa asuvissa väestöryhmissä ympäri maailmaa.
Kaikkein kaupungistuneimmat kansakunnat
Yhdistyneiden Kansakuntien kriteerien mukaan kaupunki, jossa on vähintään 20 000 asukasta, määritellään kaupunkialueeksi. Suhteellinen kaupunkiväestö ilmaistaan sitten prosentteina sellaisten maiden kokonaismäärästä, jotka asuvat tällaisissa paikoissa. Vatikaanin, Gibraltarin, Naurun, Bermudan, Hongkongin ja Monacon kaltaisten paikkojen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että on saavutettu 100-prosenttinen kaupungistuminen. Nämä kaikki ovat pieniä maita, joiden asuttuja alueita rajoittaa enemmän tai vähemmän yksi kaupunki tai kourallinen kaupunkeja. Näiden lisäksi on vielä muita maita, joissa suhteellinen kaupunkiväestö on alle 100%. Muutamia esimerkkejä näistä maista ovat Qatar (99, 2), Kuwait (98, 2), Belgia (97, 9) ja Malta (95, 4).
Kaupungistumisasteiden muutokset
Suuri kaupungistuminen on kaksi syytä. Ensinnäkin joissakin maissa on luonnollista väestönkasvua, kun taas toinen syy on nopea siirtyminen lähialueilta. Väestön luonnollinen kasvu on osoitus ihanteellisista ympäristötekijöistä, jotka lisäävät väestönkasvua. Joko kuolleisuus tai kuolleisuus on pienempi, joten väestö kasvaa. Muuttoliike voi johtua kahdesta tekijästä: työntötekijöistä ja vetotekijöistä. Poliittinen epävakaus on merkittävä työntämistekijä, kuten esimerkiksi nykyisessä eurooppalaisessa pakolaiskriisissä, jossa Lähi-idän pakolaisia "pakotetaan" pois maistaan epävarmuuden vuoksi kotimaidensa rajoilla, erityisesti Syyrian tapauksessa. Muita tekijöitä ovat taloudellisten mahdollisuuksien puute maaseudulla ja tarvittavien resurssien vähäinen saatavuus.
Kuten nimestä käy ilmi, vetotekijät houkuttelevat maaseudun ihmisiä kaupunkialueille. Tällaisia tekijöitä ovat työpaikkojen helppous ja laadukas elämä kaupunkialueilla monien maaseutualueiden suhteen.
Kaupunkien leviäminen ja tulevaisuuden vaikutusten arviointi
Yksinkertainen väestönkasvu ja kaupunkien väestönkasvu ovat kaksi eri asiaa. Nopea kaupungistuminen vaikuttaa suoraan kaupunkialueiden ja sen syrjäisimpien yhteisöjen sosiopoliittisiin ja taloudellisiin kriteereihin asettamalla valtavan taakan viranomaisille ja infrastruktuurille, jotta ne tarjoavat jopa kaikkein perustavimmat mukavuudet. Kun väestö kasvaa kaupunkialueilla, viranomaisilla on vaikea hallita alueen liikennettä, koska alue ei ole suunniteltu niin suureksi nousuksi. Useimmat kasvavat kaupunkikeskukset ovat yleisiä tulvia. Ne johtuvat virheellisistä viemäröintijärjestelmistä ja rakenteiden rakentamisesta vesistöjen läheisyydessä, kun kaupunkikeskuksen avoimet tilat heikkenevät. Monet maailman kaupunkialueet kärsivät myös huonosta ilmanlaadusta ja savu- pilaantumisesta. Samoin asuin-, kaupallisten ja teollisten toimintojen valuminen voi myös aiheuttaa maaperää ja vettä kaupunkikeskuksissa ja niiden ympäristössä mahdollisimman suureksi saastumiseksi.
Kaupunkien kasvun turvallisuuden varmistaminen tulevaisuudessa
Vaikeina aikoina ihmiset harkitsevat aina etsintää ja monille maaseudun asukkaille kaupunkialueet lupaavat täyttää tämän tarpeen. Nopean kaupungistumisen tapauksessa on tuhansia ihmisiä, jotka etsivät keinoja, ja lopullinen tulos ei aina ole positiivinen. Tiettyjen maiden hallitukset saattavat joutua ottamaan käyttöön lakeja avoimien tilojen suojelemiseksi sekä rikollisuuden torjumiseksi ja edistämään terveitä liiketoimintaympäristöjä ja elinolosuhteita, joissa nopea teollistuminen tapahtuu.
Useimmat kaupungistuneet maat
- Näytä tiedot:
- Lista
- Kartoittaa
arvo | maa | Kaupungistumisen määrä |
---|---|---|
1 | Vatikaanivaltio | 100 |
2 | gibraltar | 100 |
3 | Nauru | 100 |
4 | bermuda | 100 |
5 | Hong Kong | 100 |
6 | Monaco | 100 |
7 | Anguilla | 100 |
8 | Caymansaaret | 100 |
9 | Macao | 100 |
10 | Sint Maarten | 100 |
11 | Singapore | 100 |
12 | Qatar | 99 |
13 | Kuwait | 98 |
14 | Belgia | 98 |
15 | Malta | 95 |
16 | Yhdysvaltain Neitsytsaaret | 95 |
17 | Uruguay | 95 |
18 | Guam | 95 |
19 | San Marino | 94 |
20 | Islanti | 94 |
21 | Puerto Rico | 94 |
22 | Japani | 94 |
23 | Turks-ja Caicossaaret | 92 |
24 | Israel | 92 |
25 | Argentiina | 92 |
26 | Alankomaat | 91 |
27 | Saint Pierre ja Miquelon | 90 |
28 | Luxemburg | 90 |
29 | Chile | 90 |
30 | Australia | 89 |
31 | Curaçao | 89 |
32 | Pohjois-Mariaanit | 89 |
33 | Venezuela | 89 |
34 | Bahrain | 89 |
35 | Libanon | 88 |
36 | Tanska | 88 |
37 | Amerikan Samoa | 87 |
38 | Gabon | 87 |
39 | Palau | 87 |
40 | Grönlanti | 86 |
41 | Uusi Seelanti | 86 |
42 | Ruotsi | 86 |
43 | Brasilia | 86 |
44 | Yhdistyneet Arabiemiirikunnat | 86 |
45 | Andorra | 85 |
46 | Suomi | 84 |
47 | Jordan | 84 |
48 | Saudi-Arabia | 83 |
49 | Bahama | 83 |
50 | Yhdistynyt kuningaskunta | 83 |
51 | Etelä-Korea | 83 |
52 | Kanada | 82 |
53 | Yhdysvallat | 82 |
54 | Länsi-Sahara | 81 |
55 | Norja | 81 |