Uskonnolliset uskomukset Kirgisiassa

Kirgisia on itsenäinen valtio, joka sijaitsee Keski-Aasiassa. Maanpäällinen maa-alue käsittää 199 951 neliökilometrin alueen. Kansakunta on 6 019 480. Muslimit muodostavat 75 prosenttia Kirgisian väestöstä. Venäjän ortodoksiset kristityt ja muiden uskontojen seuraajat vastaavat 20% ja 5% maan väestöstä.

Suurin uskonto Kirgisiassa

Suurin osa Kirgisiassa asuvista muslimista on sunni-muslimeja. Sunni-islamia esiteltiin kansakunnassa noin 8. vuosisadalla. 1800-luvun loppuun mennessä islamista oli tullut hallitseva uskonto Kirgisiassa. Maassa harjoitettua islamia käytetään usein Kirgisian etnisten kansojen esi-islamilaisten perinteiden ja tapojen elementeillä.

Kristinusko Kirgisiassa

Kristinusko, joka on Kirgisiassa toiseksi suurin uskonto, on pitkä historia maassa. Arkeologiset jäännökset osoittavat, että kristillinen kirkko oli maassa jo 7. vuosisadalla. Itäisellä ortodoksisella kristillisyydellä on eniten kannattajia maassa toimivien kirkkojen keskuudessa. Noin 700 000–1, 1 miljoonaa kansakuntaa on sidoksissa itäisen ortodoksisen kirkon kanssa. Suurin osa maan kristittyistä on etnisiä ukrainalaisia ​​tai venäläisiä. Maakunnassa asuvat roomalaiskatoliset vain noin 1500.

Alkuperäiskansojen uskonnot Kirgisiassa

Tengriism viittaa etnisten Kirgisian perinteisiin uskonnollisiin uskomuksiin. Se on Keski-Aasiassa harjoitettu uskonto, jossa on animaalia, shamanismia, totemismia jne., Joka on olennainen osa uskontoa. Tämän uskonnon uskovat Kirgisiassa palvovat luonnon henkiä ja heidän esivanhempiaan. He tunnistavat myös hengellisen sukulaisuuden tietyn eläinlajin kanssa ja ottavat palvelemaan eläimiä, kuten kameleita, käärmeitä, poroja, pöllöjä jne.. Perinteisillä uskonnollisilla käytännöillä on suurempi merkitys Kirgisian kansan elämässä maan pohjoisosissa kuin etelässä.

Uskonnonvapaus ja suvaitsevaisuus Kirgisiassa

Neuvostoliiton valtion ateismipolitiikalla ei ollut juurikaan vaikutusta Kirgisian kansan uskonnolliseen elämään Neuvostoliiton aikana. Riippumattomuuden jälkeen maa oli edelleen maallinen. Yleensä Pohjois-Kirgisian yhteiskunta on maallisempi, kun taas etelässä uskonnollisempi. Viimeisten vuosikymmenien jälkeen muslimiväestön osuus on kasvanut maassa. Tähän kasvuun on liittynyt julkisten henkilöiden määrän lisääntyminen, jotka ovat vaatineet perinteisten islamilaisten arvojen edistämistä kansakunnassa. Kuten muualla Keski-Aasiassa, tällainen poikkeama maallisesta näkymästä on herättänyt huolta fundamentalistisen islamilaisen vallankumouksen mahdollisuudesta. Kirgisian hallitus pidättää nyt kansalaisten perustuslailliset oikeudet varmistamalla, että Kirgisian yhteiskunnan maallinen luonne pysyy vakaana.

Uskonnot Kirgisian väestön jakautumiseen

arvouskontoVäestöprosentti (%)
1islam75
2Ortodoksinen kristinusko20
3muut5