Talviolympialaiset: Nordic Combined
Pohjoismainen yhdistelmä on talviurheilu, jossa urheilijat osallistuvat hiihtoon ja hiihtoon. Urheilijat hiihtävät alas jyrkässä jään radassa. Peliin kuuluu sekä yksilö- että relejoukkueita. Osallistuakseen pohjoismaiseen yhdistettyyn kilpailuun urheilija tarvitsee laskettelukenkiä, hiihtopylväitä, hiihtopuvun ja kypärän sekä hiihtovahan. Murtomaahiihtonopeus vaatii urheilijan asettamaan suojavaatteet. Pohjoismainen yhdistelmä on yksi vanhimmista talviolympialaisista.
Nordic Combinedin historia ja alkuperä
Pohjoismaisen yhdistelmän alkuperä voidaan jäljittää Norjaan. Talvella ihmiset hiihtivät jahtivat pelin eläimiä, parantamaan heidän sosiaalista vuorovaikutusta ja etsimään polttopuuta. Vuonna 1892 alkanut Holmenkollenin hiihtofestivaali teki myös hiihdon suosituimmaksi. Festivaalin tärkein vetonaula oli pohjoismainen. Festivaali oli suosittu, ja se houkutteli osallistujia Ruotsista ja muista naapurimaista. Itse asiassa festivaali tuli niin suosittu, että Norjan kuningas Olav V osallistui siihen vuonna 1920.
Pohjoismainen yhdistelmä tunnustettiin ensimmäisen kerran talviolympialaiseksi vuonna 1924. Ensimmäisessä kilpailussa oli mukana 18 km: n hiihto, jota seurasi hiihto. Kilpailujen aikana maastohiihto oli ensimmäinen, jota seurasi hiihto. Vuoden 1952 talviolympialaisissa se kuitenkin kääntyi, kun hiihtolippu oli ensimmäinen, jota seurasi hiihto. Hiihto laskettiin myös 15 km: n etäisyydelle 18km: stä 1956 talviolympialaisissa, koska huomattiin, että ero oli liian suuri hiihtohiihdon hallitsemiseksi.
Nordic Combinedin säännöt
On olemassa yksittäisiä tapahtumia ja joukkueen tapahtumia, joita kutsutaan myös releekilpailuksi. Relejoukkueet koostuvat neljästä urheilijasta ja jokaisesta urheilijan suksista 5 km: n ajan ennen luovutusta seuraavalle urheilijalle. Yksittäisissä tapahtumissa urheilijoiden on tarkoitus hiihtää 10 km ennen kuin pääsee maaliin. Hiihtokilpailu järjestetään ennen hiihtoa. Yksittäisille normaaleille kilpailuille käytetään normaalia (K98) mäkeä. Releenkilpailuissa tai suuressa yksittäisessä kilpailussa käytetään suurta kukkulaa (K125). Neulepisteiden pisteet annetaan urheilijan hyppäämän matkan mukaan. Viiden tuomarin ryhmä antaa nollapisteitä asteikolla 0-20. Tuulen voimasta tai suunnasta riippuen tuomarit voivat lisätä tai vähentää pisteitä urheilijoiden pisteistä. Porttipisteet saattavat vaikuttaa myös urheilijan lopputulokseen; pistettä voidaan lisätä korkean portin alkuun ja vähentää vähäisen portin alusta.
Pohjoismaiset yhdistetyt onnettomuudet
Kilpailussa voi esiintyä usein onnettomuuksia, jotka aiheuttavat urheilijoille vammoja. Yleisin vahinko on hammasvammoja. Muut vammat olivat raajojen, huulien, vartalon, nenän ja leukojen kohdalla. Hiihtohyppy voi olla erityisen vaarallista ja joskus aiheuttaa kuoleman. Hiihdon aikana voimakkaan ja arvaamattoman tuulen tiedetään kykenevän tekemään urheilijoita menettämästä valvontaa. Niistä urheilijoista, jotka kärsivät vakavista loukkaantumisista voimakkaan tuulen takia, ovat Akimoto, Findeisen, Berg ja Goldbergers. Jopa osa kokeneimmista urheilijoista voi saada vammoja. Osa hiihtohyökkäyksistä on Sonny Bonon ja Natasha Richardsonin kuolemantapauksia.
