Mitkä maat rajaavat Puolaa?
Eri lähteistä käy ilmi, että Puolan maaraja on joko 2181 mailia tai 2225 mailia. Seitsemän maata rajaa Puolaa, että se jakaa maansa rajat. Nämä ovat Saksa, Venäjä, Liettua, Ukraina, Slovakia, Tšekki ja Valko-Venäjä. Puolan ja Tšekin tasavallan raja on pisimmällä naapurimaissa, kun taas Puolan ja Liettuan raja on lyhyin. Rajalla on lukuisia rajanylityspaikkoja, ja maan liittyessä EU: hun vuonna 2004 sen rajanylityspaikat Slovakian, Liettuan, Saksan ja Tšekin tasavallan kanssa (EU-maat) poistettiin Schengenin sopimuksen määräysten mukaisesti. . Rajavalvonta on edelleen maan rajalla Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa.
Ukrainan ja Puolan raja
Ukraina sijaitsee Puolan itärajalla. Molemmilla mailla on pitkä maaraja, joka edustaa Puolan pisintä itärajaa. Rajan pituus vaihtelee 332 kilometrin ja 329 mailin välillä eri lähteiden perusteella. Noin 8 miljoonaa ihmistä asuu rajalla. Raja toimii Schengen-alueen saapumispaikkana, jossa viisumien myöntämisessä pitäisi olla ukrainalaisten rajat ylittäviä liikkeitä. Rajalla on eniten risteyksiä kaikista Euroopan unionin itärajoista. Rajat ylittävät salakuljetustoiminnot lisääntyvät, mikä sallii raskaan poliisin läsnäolon rajalla.
Ukrainan ja Puolan välisen alueen historia
Raja perustettiin ensin osana 1920-luvun Varsovan sopimusta Puolan ja Ukrainan välisen sodan jälkeen. Ukraina tuli myöhemmin osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1921, jolloin se muuttui Puolan ja Neuvostoliiton rajalle. Rajat ylittävää liikettä rajoitettiin tänä aikana, koska rajalla oli suuri poliisin läsnäolo. Puolan ja Ukrainan raja palautettiin itäblokin romahtamisen jälkeen, ja nämä kaksi maata tunnustivat muodollisesti niiden välisen rajan toukokuussa 1992. Rajat ylittävät rajat ylittivät pian sen jälkeen, ja arviolta 3 miljoonaa ihmistä ylitti vuosittain . Rajat ylittävä liike saavutti huippunsa vuonna 2006, kun noin 20 miljoonaa risteystä kirjataan.
Valko-Venäjän ja Puolan raja
Puola jakaa maarajan Valko-Venäjän kanssa, joka sijaitsee Puolan luoteisosassa. Puolan ja Valko-Venäjän raja ulottuu 258 kilometrin pituiseksi. Joidenkin arvioiden raja on kuitenkin 247, 7 kilometriä ja 260 mailia. Raja alkaa Puolan ja Liettuan-Valko-Venäjän kolmipisteestä ja siirtyy etelään Ukrainan ja Puolan-Valko-Venäjän kolmipisteeseen. Rajalla on yhteensä 13 rajanylityspaikkaa, joista suurin osa on rautatie- ja tieyhteyksiä siirtymävaiheina. Useat joet joko ylittävät tai seuraavat rajaa, mukaan lukien Swislocz, Czarna Hancza ja Narew-joet.
Valko-Venäjän ja Puolan välinen historia
Raja rajatiin ensin elokuussa 1945 Neuvostoliiton ja Puolan välisen raja-sopimuksen mukaisesti. Nykyinen raja perustettiin vuonna 1946 Puolan ja Neuvostoliiton välillä, eikä sitä ole tarkistettu edes itäblokin romahtamisen jälkeen. Vuodesta 2004 lähtien rajaa pidetään myös EU: n ja Valko-Venäjän rajana.
Venäjän ja Puolan raja
Venäjä rajoittaa Puolan kautta Venäjän Kaliningradin alueen eksklaveja. Rajan pituus on 130 mailia ja se kulkee suoraviivaisesti. Raja alkaa Liettuan-Puolan ja Venäjän kolmipisteestä ja päättyy Itämerelle. Puolan ja Venäjän raja on yksi Itä-Euroopan vilkkaimmista rajoista, ja rajat ylittävä liikenne kasvaa eksponentiaalisesti. Puolan ja Venäjän rajalla on viisi aktiivista rajanylityspaikkaa, jotka kaikki ovat tieliikennettä.
Historia Venäjän ja Puolan raja
Puolan ja Venäjän raja on ollut olemassa jo vuosisatoja. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä syntyi raja Neuvostoliiton ja toisen Puolan tasavallan välille Riian sopimuksen mukaisesti. Raja rajataan riittävästi toisen maailmansodan jälkeen Puolan ja Neuvostoliiton välisissä sopimuksissa. Jotkut muutokset rajalla tehtiin kuitenkin vuonna 1951 sen jälkeen, kun molemmat maat sopivat alueellisesta vaihdosta. Raja säilyi jopa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Rajaa pidetään osana EU: n ja Venäjän rajaa vuodesta 2004, jolloin Puola tuli Euroopan unionin jäseneksi.
Liettuan ja Puolan raja
Liettua sijaitsee Puolan koillisrajalla. Raja on lyhyin kaikista Puolan kansainvälisistä rajoista, joiden pituus on 65 mailia. Naton sotilaalliset suunnittelijat kutsuvat raja-alueeksi Suwalki-aukkoa. Nimi viittaa Suwalin kaupungin lähellä olevaan kapeaan alueeseen, jota on vaikea puolustaa sotilaallista hyökkäystä vastaan. Raja alkaa Puolan ja Liettuan-Valko-Venäjän kolmipisteestä ja ulottuu pohjoiseen Puolan ja Liettuan-Venäjän kolmipisteeseen.
Historia Liettuan ja Puolan raja
Liettuan ja Puolan raja on tunnustettu molemmissa maissa vuonna 1990 Liettuan itsenäisyyden jälkeen. Ennen Liettuan itsenäisyyttä raja oli edelleen olemassa, mutta sitten se jaettiin Puolan ja Neuvostoliiton välillä. Tämä raja perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ja korvasi vanhan rajan, joka oli olemassa Liettuan ja toisen Puolan tasavallan välillä 1900-luvun alussa. Koska nämä kaksi naapurimaata ovat allekirjoittaneet Schengen-sopimuksen, rajalla ei ole rajatarkastuksia.
Saksan ja Puolan raja
Saksa on Puolan itämaa. Kahden maan raja on 290 mailia. Raja alkaa Saksasta-Puolasta-Tšekistä kolmipisteestä ja siirtyy pohjoiseen, kunnes se saavuttaa Itämeren. Raja perustettiin vuonna 1945, pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Raja-alueet ovat hyvin asuttuja, ja rajalla on noin miljoona ihmistä. Schengenin sopimuksen määräysten mukaan molemmat maat poistivat rajavalvonnan rajalla vapaiden rajat ylittävien siirtojen sallimiseksi.
