Mitä kieliä puhutaan Sint Maartenissa?

Sint Maarten on Saint Martinin saaren hollantilainen osa, jonka viralliset kielet ovat hollanti ja englanti. Sint Maartenissa kaksi kolmasosaa väestöstä puhuu englantia, kymmenesosa puhuu espanjaa, ja toinen kymmenesosa puhuu kreolinkielen. Ranskan, hollannin ja papiamenton kieliä puhuvat noin 5% väestöstä.

Miksi Sint Maartenissa puhutaan niin monista kielistä?

Sint Maartenin saarella puhuttujen kielten monipuolisuus on yllättävää, koska maan pinta-ala on vain 13 neliökilometriä ja asukasluku on 33 000. Kielen laaja valikoima selittyy kuitenkin saaren historiasta. Saint Martinin saari on jaettu kahteen maahan: Sint Maarten, joka on Alankomaiden valtio; ja Saint-Martin, joka on Ranskan merentakainen yhteisö. Christopher Columbuksen nimi oli saari, joka näki sen ensimmäisen kerran 11. marraskuuta 1493, Pyhän Martinin juhlapäivänä. Columbus, pyhä katolinen, nimesi saaren ja pyysi sitä Espanjalle. Columbus ei koskaan laskeutunut saarelle ja Espanja ei ollut kiinnostunut ratkaisun perustamisesta.

Hollanti ja ranska-yhteys Sint Maartenissa

Vaikka Saint Martenin ratkaisu ei ollut Espanjan etusija, niin Ranska ja Alankomaat halusivat saaren. Ranskalaiset halusivat kolonisoida kaikki saaret Trinidadista Bermudaan, kun taas hollantilaiset ajattelivat, että se teki suuren pysähdyspaikan Brasilian ja New Amsterdamin (nykyisin New Yorkin) pesäkkeiden välillä. Tuolloin saari oli harvaan asuttu Arawakin ja Caribin kansojen keskuudessa, jonka jälkeen Karibian alue nimettiin. Siksi vuonna 1631, kun hollanti halusi perustaa ratkaisun Isla de San Martínilta, Columbuksen antamasta espanjalaisesta nimestä, asukkaat eivät vastustaneet. Hollanti rakensi Fort Amsterdamin suojelua varten ja lähetti Jan Claeszen Van Campenin ensimmäiseksi kuvernööriksi.

Espanjan vaikutus Sint Marteeniin

Hollantilainen Länsi-Intia-yhtiö aloitti Sint Marteenin lammikoiden valmistuksen pian sen jälkeen, kun se oli asennettu. Ranska ja Iso-Britannia perustivat saarelle myös asukkaita samaan aikaan kuin hollanti. Menestyksekkäitä pesäkkeitä ja suolantuotantoa, joka uhkasi espanjalaista suolakaupan valvontaa, toi saarelle Espanjan huomion. Lisäksi 80-vuotinen sota Alankomaiden ja Espanjan välillä oli huipussaan, joten Espanja hyökkäsi saarelle. Pyhän Martinin valloitti Espanja Alankomaissa vuonna 1633 ja karkotti suurimman osan siirtolaisista. Saaren valvonnan ylläpitämiseksi espanjalaiset rakensivat linnan Point Blanche -alueella, jota he puolustivat myöhemmin hollantilaisia hyökkäyksiä vastaan, joiden tarkoituksena oli saada saaristo takaisin. Vuoteen 1648 mennessä Espanja ei enää tarvinnut perustaa Karibialla, eikä Saint Martin hyötynyt, joten he lähtivät saarelta. Kun espanjalaiset joukot lähtivät Saint Martinista, Ranskan kolonistit St. Kittsista ja hollantilaiset kolonistit St. Eustatiussta siirtyivät sinne. Alkuhetkellä oli ristiriita koko saaren valvonnassa, mutta molemmat puolet olivat liian juurtuneita, jotta heidät poistettaisiin. Vastauksena Ranska ja Alankomaat allekirjoittivat Concordian sopimuksen, joka jakoi saaren kahteen.

Sint Maarten Tänään puhuneet kielet

Saaren jakautuminen loi tilanteen, jossa mikään siirtolaisista ei ollut riittävän vaikuttava pakottamaan heidän kieltään ainoana saaren kielenä. Saaren hollannin ja ranskan osat käyttivät äidinkieltään virallisina kielinä, ja englanti toisena virallisena kielenä viestinnässä asukkaiden välillä. Tämän seurauksena 67, 5% väestöstä puhuu englantia. Espanjaa puhutaan edelleen Espanjan perinnön vuoksi, ja 12, 9 prosenttia väestöstä puhuu kieltä. Hollanti on maan toinen virallinen kieli, jota puhuu 4, 2% väestöstä. Neitsytsaaren kreoli on paikallinen englanninkielinen kreoli, jota puhuu 8, 2% väestöstä.

Noin 1, 5% väestöstä puhuu Papiamentoa, joka on länsi-Iberian kreolinkieli ja joka on yleinen koko Hollannin länsi-Intiassa. Tutkijat uskovat, että kieli on peräisin espanjasta, portugalista, afrikkalaisesta kielestä, judeo-portugali, jude-espanja, hollanti, englanti ja alkuperäiskielet. Toinen 3, 5% väestöstä puhuu muita kieliä.