Millainen hallitus Fidžillä on?

Fidži on ainutlaatuinen valtio, sillä se on saaristo, joka koostuu yli 3000 saaresta Etelä-Tyynenmeren alueella. Kaksi ensisijaista saarta ovat Viti Levu ja Vanua Levu. Kansakunta on entinen brittiläinen siirtomaa, ja se sai itsemääräämisoikeuden vuonna 1970. Fidži aloitti ensimmäisen perustuslain vuonna 1970 vasta itsenäisenä valtiona. Vuonna 1987 koettiin kaksi vallankaappausta, jotka valtasivat hallituksen ja monarkian. Toinen Fidžin perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1990 ja sitä seuraava vuonna 1997. Fidžin käytössä oleva perustuslaki hyväksyttiin vuonna 2013.

Fidžin hallituksen johtoryhmä

Fidžin valtionpäämiehen tehtävät hoitaa presidentti. Fidžin parlamentti pidättää itsellään oikeuden valita presidentti nimittämällä joko oppositiojohtajan tai pääministerin palvelukseen kolme vuotta. Puheenjohtajan rooli on pääosin kunnia, vaikka hän voi käyttää tiettyjä ”varavoimaa” kansallisen kriisin yhteydessä. Fidžin presidentti on myös Fidžin asevoimien päällikkö. Fidžin kabinetilla on todellinen toimeenpanovalta, ja sen asioita johtaa Fidžin pääministeri. Perustuslaissa määrätään, että parlamentti valitsee Fidžin pääministerin. Pääministerin ensimmäinen tehtävä on nimittää ministerit, jotka presidentti nimittää myöhemmin. Ministerit ovat yhteensä kymmenen ja kaksikymmentäviisi.

Fidžin hallituksen lakiasiainosasto

Vuoden 2013 Fidžin perustuslaissa määrätään yksikamarinen parlamentti. 50 jäsentä istuu Fidžin parlamentissa, ja heidät valitaan puolueiden listan suhteellisen edustuksen kautta, jos maa äänestää yhtenä vaalipiirinä. Poliittisen puolueen sekä riippumattoman ehdokkaan on voitettava vähintään 5% valtakunnallisista äänistä voittaakseen. Poliittisen puolueen jäsenet saavat paikat parlamenttiin heidän saamiensa äänten määrän mukaan. Fidžin parlamenttia johtaa pääministeri, joka on nykyisen hallituksen suurimman puolueen johtaja. Fidžin ensimmäisellä puolueella on 32 paikkaa nykyisessä parlamentissa, kun taas sosiaalidemokraattisen puolueen liberaalipuolueella on 15 paikkaa.

Fidžin hallituksen oikeuslaitos

Fidžin oikeuslaitos on riippumaton sekä lainsäätäjistä että toimeenpanosta. Perustuslaissa määrätään kolmen tuomioistuimen perustamisesta eli korkeimmasta tuomioistuimesta, Fidžin korkeimmasta tuomioistuimesta ja Fidžin valituslautakunnasta. Korkeimman oikeuden ja korkeimman oikeuden puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Kolme tuomaria istuu muutoksenhakutuomioistuimessa, joka antaa yleisölle valituksen High Courtista ja joita voidaan valittaa edelleen korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus toimii Fidžin lopullisena oikeusviranomaisena. Perustuslaissa määrätään, että parlamentti perustaa muita tuomioistuimia, kuten vakiintuneiden tuomareiden tuomioistuimet.

Fidžin kunta

Fidžin alue on jaettu neljään hallintoalueeseen, jotka jaetaan edelleen neljääntoista maakuntaan. Valtion hallitus nimittää komission jäsenen, joka johtaa kullekin jaottelulle. Toimialat koordinoivat eri maakuntien työskentelyä alueellaan optimaalisen palveluntarjonnan varmistamiseksi. Maakuntaneuvosto voi määrätä veroja tai tehdä sääntöjä, vaikka tällaiset toimenpiteet on hyväksyttävä Fidžin asioiden hallintoneuvostossa. Maakuntaneuvostoa johtaa Roko Tui, jonka nimittäminen on Fidžin asioiden hallintoneuvoston hyväksymä. Fidžillä on myös riippuvuus Rotumasta, jonka alue ja riippuvuudet eivät sisälly mihinkään maan osastoihin.