Djibouti on pieni maa, joka sijaitsee Afrikan sarvessa ja sai itsenäisyytensä Ranskasta vuonna 1977. Djiboutissa harjoitettu hallintojärjestelmä perustuu puolijohtokuntajärjestelmään, jossa presidentti on valtionpäämies, kun taas pääministeri on valtionpäämies. hallitus. Lainsäädäntövaltuudet kuuluvat sekä johtokunnalle että kansalliskokoukselle.
Djiboutin perustuslaki
Djiboutin perustuslaki on maan ylin laki. Nykyinen perustuslaki ratifioitiin vuonna 1992 ja sitä muutettiin vuonna 2010. Djiboutin perustuslaissa on 13 osastoa ja 97 artiklaa. Djiboutin perustuslain 1. osasto sanelee Djiboutin itsemääräämisoikeuden ja asettaa islamin viralliseksi valtion uskonnoksi. Perustuslain 1 osastossa määrätään myös ranskan ja arabian kielestä virallisiksi kieliksi Djiboutissa. Perustuslain 2 artiklassa tunnustetaan Djiboutin kansallinen lippu ja perustetaan myös maan pääkaupunki Djiboutin kaupungiksi. Djiboutin asukkaiden oikeudet ja vapaudet on kuvattu myös osastossa 2, jossa kansalaiset määritellään pyhiksi.
Djiboutin hallituksen johtoryhmä
Johtajan valtuudet, erioikeudet ja kokoonpano esitetään perustuslain 3 osastossa. Djiboutin presidentti on valtionpäämies ja se valitaan demokraattisissa vaaleissa suosittujen täysivaltaisten vaalien kautta kuuden vuoden toimikaudeksi. Presidentti on myös Djiboutin asevoimien päällikkö ja sillä on valta antaa armahdus tuomitulle. Puheenjohtaja vastaa tärkeimpien valtion virkamiesten nimittämisestä, mukaan lukien pääministeri. Pääministeri on hallituksen päällikkö ja hänellä on valtuudet nimittää hallituksen jäsenet (tunnetaan myös nimellä ministerineuvosto). Valtioneuvoston tehtävänä on hoitaa valtion toimintaa ja toteuttaa valtion politiikkoja.
Djiboutin hallituksen lakiasiainosasto
Perustuslain 4 osastossa mainitaan lainsäätäjän valtuudet, kokoonpano ja etuoikeudet. Perustuslain mukaan Djiboutilla on yksi kamarinen parlamentti, joka yhdessä toimeenpanevan kanssa käyttää lainsäädäntövaltaa. Djiboutin kansalliskokouksessa on 65 jäsentä, jotka kaikki valitaan demokraattisesti vaaleissa kansanäänestyksellä viiden vuoden ajaksi. Kansalliskokouksen 35 jäsentä on somalia, kun taas 30 jäsentä on Afar. Kansalliskokouksen puheenjohtaja on parlamentin johtaja ja sen tehtävänä on hillitä parlamentaarisia menettelyjä. Kansallisen edustajakokouksen jäsenet tunnetaan myös varajäseninä, ja niillä kaikilla on laillinen koskemattomuus.
