Millainen hallitus on Alankomaissa?

Alankomaat on Alankomaiden kuningaskunnan muodostava maa. Maa on osa Länsi-Eurooppaa. Sillä on myös saarialueet Karibialla. Maa on noin 17, 1 miljoonaa ihmistä tammikuusta 2017 lähtien, ja suurin osa väestöstä on etnisesti hollantilainen. Alankomaat on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia. Maan hallintoa ja politiikkaa leimaa pyrkimys saavuttaa yksimielisyys tärkeistä asioista. Hollanti on yksi maailman demokraattisimmista maista vuoden 2010 Economist-luokituksen mukaan.

Alankomaiden perustuslaki ja politiikka

Maan politiikka tapahtuu parlamentaarisen edustuksellisen demokratian, monarkian ja hajautetun yhtenäisen valtion yhteydessä. Maan politiikan ja hallinnon tavoitteena on saada yksimielisyys poliittisen luokan ja yhteiskunnan kannalta merkittävistä asioista. Perustuslakia sovelletaan vain valtakunnan eurooppalaiseen osaan, kun taas itse valtakunnassa on sen hallintoa sisältävät patsaat mukaan lukien sen alueet Karibialla. Alankomaissa ei ole perustuslakituomioistuimia, eikä myöskään tuomareilla ole oikeutta tarkistaa lakeja. Kansainväliset sopimukset ja perussäännöt kumottavat kuitenkin Alankomaiden lain ja perustuslain. Kaikkien valtiosääntöjen talojen on keskusteltava ja hyväksyttävä kaikki perustuslain muutokset. Suurimmat poliittiset instituutiot maassa ovat monarkia, parlamentti, oikeuslaitos ja hallitus. Muita hallintotasoja ovat kunta, maakunnat ja vesistö. Alankomaissa ei ole perinteistä vallanjakoa, kun parlamentti ja hallitus jakavat lainsäädäntövallan. Hallitus käyttää toimeenpanovaltaa, kun taas oikeuslaitos on jaettu kahteen erilliseen oikeusjärjestelmään.

Alankomaiden monarkia

Alankomaita on hallitsi Orange-Nassaun talo. Nykyinen monarkia perustettiin vuonna 1813 sen jälkeen, kun oranssi prinssi ranskalaiset karkotettiin maasta, ja se vahvistettiin vuonna 1815. Perustuslaissa hallitsija johtaa valtiota ja sillä on tärkeä asema hallituksen ja lainsäädäntöprosessin perustamisessa. Hallitsija johtaa valtioneuvostoa ex officio -jäsenenä ja neuvoo hallitusta. Kuningas nimittää henkilön, joka johtaa hallituksen muodostamia neuvotteluja ja nimittää kabinetin muodostumisneuvottelujen päätyttyä.

Alankomaiden kabinetit

Alankomaiden hallitus koostuu hallitsijasta ja hallituksesta. Monarkin tehtävä rajoittuu hallituksen muodostamiseen eikä sillä ole suoraa vaikutusta hallituksen päätöksiin. Ministerit muodostavat ministerineuvoston, joka aloittaa ja muotoilee hallituksen politiikkoja. Johtokunta kokoontuu joka perjantai Binnenhofissa keskustelemaan asioista, jotka vaikuttavat valtioon ja muotoilevat politiikkaa. Useimmat ministerit johtavat ministeriöitä, mutta myös ministerien nimittäminen ilman salkkuja on sallittua.

Yleinen ja Alankomaiden oikeuslaitos

Alankomaiden parlamentti tunnetaan myös yleisenä valtiona, ja se on jaettu alempaan (toiseen) ja ylä- (ensimmäiseen) jaostoon. Molemmat talot säätelevät lakeja ja keskustelevat hallituksen toimista. Ylähuoneen jäsenet valitaan neljän vuoden välein, kun taas alahuoneen jäsenet valitaan välillisesti maakuntien neuvonantajien toimesta. Oikeuslaitos muodostuu piirituomioistuimista, muutoksenhakutuomioistuimista ja korkeimmasta tuomioistuimesta. Hallituksella on valtuudet nimittää tuomareita, kun tuomareita nimitetään, ja heillä on oikeus pitää toimistoja, kunnes he ovat saavuttaneet 70 vuotta