Mikä on Etelä-Amerikan kansojen unioni?

Etelä-Amerikan kansakuntien liitto (USAN) on alueellinen hallitustenvälinen järjestö, joka koostuu 12 Etelä-Amerikan valtiosta. 23. toukokuuta 2008 Brasiliassa järjestetyssä kolmannessa valtionpäämiesten huippukokouksessa allekirjoitettiin USANin perustuslakisopimus. Uruguaysta tuli joulukuun 1. päivänä 2010 yhdeksäs valtio, joka liittyi USAN-sopimukseen ja antoi näin unionille laillisuuden.

USAN, joka tuli täyteen voimaan, tuli syndikaatiksi 11. maaliskuuta 2011 ulkoministerien kokouksessa Ecuadorissa, Mitad del Mundossa, jossa pääsihteeristön pääkivi perustettiin. Toukokuun 4. päivänä 2010 Argentiinan entinen presidentti valittiin USANin ensimmäiseksi pääsihteeriksi, joka palvelee kaksi vuotta Campanassa Argentiinassa pidettävässä valtion huippukokouksessa. Etelä-Amerikan parlamentti sijaitsee Cochabamban Boliviassa, kun taas sen pankin pääkonttori tunnetaan nimellä South of South, joka sijaitsee Caracasissa Venezuelassa. Perustamissopimuksen mukaisesti USANin pääkonttori on Quito, Ecuador.

Historia ja USANin muodostuminen

Espanjan ja portugalilaisen kolonialismin myötä Latinalaisessa Amerikassa kehittyi ja perustettiin vahvoja imperiumeja, jotka johtivat voimakkaisiin itsenäisiin maihin siirtomaajan jälkeen. 1990-luvulla Brasilia oli kaikkein taloudellisesti tehokkain maa Etelä-Amerikassa, joka sai sen edistämään ajatusta yhtenäisestä Etelä-Amerikasta, jossa Brasilia on keskipiste; hanke ei kuitenkaan käynnistynyt vasta 2000-luvulla. USAN-jäsenmaiden täydellinen integraatio virallistettiin 23. toukokuuta 2008 Brasiliassa Etelä-Amerikan valtionpäämiehen kokousten aikana. 12 Etelä-Amerikan kansan edustajat allekirjoittivat vuonna 2004 USANin perustan Cuzcon julistuksen Etelä-Amerikan huippukokouksen aikana. Osa unionin valtuuksista kokouksen aikana oli ilmoittaa aikomuksestaan ​​perustaa uusi Latinalaisen Amerikan yhteisö, jolla on yhteiset edut, kuten yksi parlamentti, valuutta ja yhtenäinen passi.

Unionin nimeäminen

Alun perin USAN tunnetaan Etelä-Amerikan kansakuntien yhteisenä (CNS), ennen kuin Chilen entinen ulkoministeri ehdotti nimimuutosta Etelä-Amerikan unioniin 28. joulukuuta 2005. Jäsenet hylkäsivät ehdotuksen, jonka mukaan sen lyhenne USA: sta saattaisi sekaannusta Amerikan yhdysvaltojen kanssa. 16. huhtikuuta 2007 nimi muutettiin lopulta Etelä-Amerikan kansojen unioniksi ensimmäisen Etelä-Amerikan energiahuippukokouksen ensimmäisessä kokouksessa, joka pidettiin Isla Margaritassa Venezuelassa.

Organisaation rakenne

USANilla on pysyvä sihteeristö, joka on tarkoitus perustaa Quitossa, Ecuadorissa ja jota johtaa pääsihteeri, joka valitaan valtioiden päämiehille yhteisymmärryksessä ja joka toimii kahden vuoden toimikaudella. USAN: n jäsenvaltioiden puheenjohtajat kutsuvat vuosittain koolle huippukokouksen. USAN: n, joka on puheenjohtajavaltio Pro Tempore, johtotehtävä on yksi vuoden ajan jokaisen USANin jäsenvaltion valtionpäämiehistä, jonka peräkkäin seuraa aakkosjärjestystä. Ensimmäinen johtaja oli Chilen presidentti Michelle Bachelet, kun taas vakiintunut johtaja on Nicolas Maduro, joka on Venezuelan presidentti. Jäsenvaltioiden ulkoasiainministerit kokoontuvat kerran kuuden kuukauden välein toimintasuunnitelmien ja toimeenpanopäätösten laatimiseksi.

USANin jäsenvaltiot

USAN: ssa on 12 maata ja ne sisältävät; Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Ecuador, Guyana, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela. Unionilla on kaksi tarkkailijavaltiota, jotka ovat Meksiko ja Panama.