Etyj - järjestöt ympäri maailmaa

Etyj syntyi vuodesta 1975 Helsingissä järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (CSCE) jälkeen. Etyj on maailman johtava hallitustenvälinen turvallisuuspohjainen organisaatio. Organisaation tehtävänä on valvoa aseita, edistää ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisia ​​vaaleja ja lehdistönvapautta. Etyjissä on 57 osallistujavaltiota ja nämä valtiot sijaitsevat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois- ja Keski-Aasiassa.

5. Perustaminen

Etyjin perustaminen alkoi vuonna 1973 CSCE: ssä kylmän sodan aikana. Neuvostoliitot ehdottivat keskusteluja, jotta he voisivat säilyttää määräysvallansa Itä-Euroopan kommunistisissa maissa. Keskustelut pidettiin Helsingissä Suomessa, jossa oli edustettuina 35 valtiota. Neuvottelut pidettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeinen pidettiin 21. heinäkuuta 1975, ja kun Etyj perustettiin nykyisten 35 maan allekirjoittamalla sopimuksen.

4. Jäsenyys

Etyjillä on 57 osallistujavaltiota, jotka tulevat kolmesta mantereesta: Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Maat ovat Andorra, Albania, Romania, Itävalta, Valko-Venäjä, Italia, Bulgaria, Kreikka, Kanada, Kroatia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Muut maat ovat Tanska, Viro, Ranska, Suomi, Saksa, Montenegro, Belgia, Georgia, Unkari, Pyhä istuin, Armenia, Irlanti, Kirgisia, Kazakstan, Liechtenstein, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Bosnia ja Hertsegovina, Mongolia, , Norja, Azerbaidžan, Alankomaat, Portugali, Puola, Venäjä, Islanti, Serbia, San Marino, Slovenia, Slovakia, Ruotsi, Espanja, Sveitsi, Tadžikistan, Makedonia, Turkmenistan, Moldova, Tšekki, Turkki, Monaco, Ukraina, Yhdysvallat, Kypros ja Uzbekistan

3. Rakenne

Organisaatiolla on rakenteita, jotka suorittavat toimeksiantonsa.

• Etyjin parlamentaarinen yleiskokous koostuu 323: sta parlamentin jäsenestä, joiden jäsenet ovat jäsenvaltion maantieteellisiä sijainteja. Sen tehtävänä on johtaa johtavia vaalitarkkailuja, vahvistaa osallistujien välistä yhteistyötä ja tehdä parlamentaarisia keskusteluja diplomatiasta.

• Etyjin vähemmistövaltuutetun päävaltuutetun tehtävänä on tunnistaa syyt ja konfliktit sekä puuttua niihin ja ratkaista kansallisiin vähemmistöihin liittyvät jännitteet.

• Etyjin ihmisoikeus- ja demokratiakeskus tarjoaa tukea demokratian ja oikeusvaltion edistämisessä.

• Etyjin tiedotusvälineiden vapauden edustaja auttaa seuraamaan tiedotusvälineiden kehitystä, torjumaan vihamielistä puhetta ja edistämään sananvapautta.

• Sovittelu- ja välimiesoikeus on riitojenratkaisumekanismi, joka auttaa ratkaisemaan osapuolten väliset erot.

• Etyjin Minskin ryhmä johtaa organisaation pyrkimyksiä saada aikaan ratkaisu Vuoristo-Karabahin konfliktiin. Ranska, Yhdysvallat ja Venäjän federaatio johtavat tätä toimielintä.

• Järjestön toimintaa tukeva pääsihteeri johtaa Etyjin sihteeristöä.

2. Tavoitteet

Alla on Etyjin tavoitteet.

• Etyj tarjoaa rajavalvontaa helpottamalla aitoa matkustamista, kauppaa ja ihmisoikeuksien suojelua.

• Etyj tarjoaa aseiden valvontaa alueen turvallisuuden vahvistamiseksi ja laittoman aseiden omistuksen estämiseksi.

• Sen tehtävänä on tarjota terrorismin vastaisia ​​toimenpiteitä.

• Etyj työskentelee konfliktien ehkäisemisessä ja kestävien ratkaisujen ratkaisemisessa tällaisiin konflikteihin.

1. Nykyinen valtio

Valtaosa Etyjin henkilökunnasta on kenttäoperaatioita Euroopassa sekä Keski-Aasian alueilla. Nykyisessä Etyjin toiminnassa Albaniassa pyritään torjumaan ihmiskauppaa, jolla pyritään vaalipalveluihin, aseiden valvontaan, sukupuolen väärinkäytön torjumiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen ja tiedotusvälineiden uudistusten valvontaan.

Etyj on saanut kritiikkiä erityisesti Venäjältä, joka väittää, että länsimaat käyttävät järjestöä omien yksityisten etujensa edistämisessä.